VÄITÖS 22.11.2013

Vastaväittäjänä Thorbjörn Laike, Lundin yliopisto

Väitöskirjassani ulkovalaistus nähdään tekijänä, jolla voi olla ratkaiseva vaikutus pimeän ajan ulkotilojen laatuun. Väitöskirja tutkii ulkovalaistuksen elvyttävyyspotentiaalia tarkkaavuuden elpymisen teorian tarjoamassa viitekehyksessä sekä valaistuksen vaikutusta turvallisuuden tunteeseen ja  preferenssiin. Näillä tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus ulkotilojen käyttöön pimeän aikaan ja tyytyväisyyteen omaan asuinalueeseen.

Moderni elämäntapa vaatii kykyä keskittyä pitkään ja intensiivisesti. Tarkkaavuuden suuntaamiskyky on kuitenkin altis heikentymään ja toimintakyvyn palauttaminen vaatii elpymistä. Tarve elpymiselle voi olla huomattava iltaisin ja julkisen valaistuksen tulisi tukea elpymismahdollisuuksia.  Väitöskirja tavoitteena on selvittää millä ulkovalaistuksen osatekijöillä voi olla elvyttävyyspotentiaalia.

Väitöskirjan tutkimusmenetelmät perustuivat subjektiivisiin arviointeihin simuloiduista ympäristöistä ja kenttäympäristöistä. Tulokset saatiin käyttämällä kvantitatiivisia analysointimenetelmiä. Tutkimuksissa III ja IV kvantitatiivista aineistoa täydennettiin kvalitatiivisella aineistolla. Sekä hypoteesitestausta (ANOVA) että lineaarista regressiota käytettiin aineiston analysointiin.

Väitöskirja antoi näyttöä siitä, että valaistuksella voi olla aiemmin tuntematonta elvyttävyyspotentiaalia ja siten se tarjoaa uuden viitekehyksen valaistuksen tarkasteluun. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että elvyttävyyspotentiaalia voi lisätä valon kohdistuminen miellyttäviin näkymäsisältöihin ja valon väriominaisuuksien kokeminen miellyttävinä. Elvyttävyyspotentiaalia voi puolestaan heikentää valon kohdistaminen epämiellyttäviin, luontoa sisältämättömiin, Kaupunkinäkymiin. Väitöskirjan tulosten mukaan turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä voi edistää kohdistamalla valoa miellyttäviin näkymäsisältöihin, kuten viherympäristöön. Valon kohdistaminen teihin ja parkkipaikkoihhin puolestaan heikensi turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä. Miellyttäväksi koetut valon väriominaisuudet olivat yhteydessä miellyttävään ja turvallisen tuntuiseen valaistukseen. Tulokset antavat viitteitä laatuun, ei määrään, perustuvasta tavasta vaikuttaa elvyttävyyspotentiaaliin, preferenssiin ja pelkoon.